Työnohjaus

Minä työnohjaajana

Koulutukseltani olen sosionomi-diakoni (AMK) Olen opiskellut Perhenimen opistossa vuosina 2014-2016 työnohjaajaksi. Työssäni olen toiminut esimiestehtävissä sekä oppisopimuskoulutuksella opiskellut johtamisen ammattitutukinnon Tiimiakatemian Mestarivalmentajat koulutuksessa.  Omasta työhistoriastani löytyy työkokemusta kehitysvamma alan työstä, päihdekuntoutuksesta sekä diakonin työstä, olen toiminut sielunhoitotehtävissä vuodesta 2005 ja sielunhoitoterapeuttina vuodesta 2011 ja yrittäjänä aloitin vuonna 2016. Käytän profetaalista työotetta ja rukousta ohjauksessa.

Mitä työnohjaus on?

Työnohjaus on työhön liittyvää oppimista edistävä ja organisaation toimintaa kehittävä vakiintunut työmenetelmä.

Työnohjaus on useamman tapaamiskerran oppimisprosessi, jolle määritellään yhteisön toimintaa tukeva tavoite, jossa keskustellaan avoimesti ja luottamuksellisesti työhön ja työyhteisöön liittyvistä asioista ja kokemuksista. Näistä jäsennetään eri näkökulmia koulutetun ohjaajan avulla, ja etsitään ratkaisuja työn sujuvuuden parantamiseksi ja ammattillisen oppimisen edistämiseksi. Tuloksellisuutta arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Mitä hyötyä työnohjauksesta on?

  • yhteiset tavoitteet selkiytyvät
  • tehtävät ja roolit jäsentyvät yksilö, ryhmä- ja organisaatiotasolla
  • työskentely sujuu paremmin
  • muutoskyky ja oppiminen lisääntyvät
  • johtaminen ja yhteistyö kehittyvät
  • tuottavuus ja kilpailukyky saavat mahdollisuuden kasvaa

Kenelle työnohjaus sopii?

Työnohjaus sopii niille, jotka haluavat oppia ja kehittyä työssään. Kannattaa miettiä, millainen ohjaustapa sopii tilanteeseen ja tavoitteisiin.

Työnohjausta voidaan antaa yksilölle, ryhmälle tai koko työyhteisölle. Se sopii erilaisille organisaatioille toimialasta riippumatta. Työnohjauksessa yhdistävänä tekijänä ovat työ ja työyhteisö. Ohjattavat voivat tehdä samassa tiimissä samaa tai eri työtä. He voivat työskennellä myös samanlaisissa työtehtävissä, mutta eri tiimeissä. Työnohjausryhmä voidaan myös koota saman alan ammattilaisista eri työpaikoilta.

Kartoittava keskustelu työnohjaajan kanssa auttaa selkeyttämään, mikä olisi paras työskentelymuoto.

Mitä työnohjauksessa tapahtuu?

Työnohjaus muodostuu useamman tapaamisen prosessista sekä tapaamisten välillä tapahtuvasta kokemuksellisesta oppimisesta. Tapaamisissa reflektoidaan työhön liittyviä kokemuksia ja niiden yhteyttä asetettuihin tavoitteisiin.

Koska työnohjaus on prosessi, kehittämiselle on hyvä varata riittävästi aikaa. Tapaamiset voivat esimerkiksi olla 1–1,5 tuntia kerrallaan 2–4 viikon välein. Ryhmän ihannekoko on 3–6 henkilöä.

Työnohjaus on luottamuksellista.

Jokaisella osallistujalla on itsemääräämisoikeus sen suhteen, mitä ja miten avoimesti työnohjauksessa kertoo asioista.

Työnohjaaja pyrkii objektiivisuuteen ja katsoo asioita ulkopuolisen silmin.
Ohjaaja ei anna suoria ohjeita eikä neuvoja ohjattaville. Sen sijaan hän auttaa kysymyksillään ohjattavia löytämään omia ratkaisuja työn sujuvuuden parantamiseksi, jäsentämään työhön liittyviä tilanteita ja oppimaan niistä.

Miten työnohjaus vaikuttaa?

Tutkimusten mukaan organisaatioissa, joissa työnohjausta on toteutettu, on löydetty yhteyksiä työnohjauksen ja seuraavien tekijöiden välillä:

  • työn laatu ja tehokkuus sekä asiakastyytyväisyys parantuvat
  • työntekijän ammatillinen identiteetti vahvistuu
  • työssä jaksaminen paranee, koska omien kokemusten jakaminen vahvistaa sisäistä voimantunnetta
  • työnohjaus mahdollistaa oppimisen muilta
  • työyhteisön ilmapiiri paranee ja poissaolot vähenevät
  • esimiestyö ja johtaminen kehittyvät
  • perustehtävä kirkastuu
  • työn laatuvaatimuksia voidaan määritellä yhdessä työnohjauksessa
  • moniammatillinen toiminta jäsentyy

Lähde:

http://www.suomentyonohjaajat.fi/tyonohjaus